Toivoa on

Toivo tarvitseekin nähdäkseni kumppanikseen uskon ja rakkauden ollakseen todellista ja jotta toivon varaan ei ladattaisi mahdottomia odotuksia. Toivo ei yksinään voi rakentaa sitä mikä meissä on mennyt rikki suhteessa omaan tarvitsevuuteemme. Rakkaudessa tarvitsevuus kohdallamme mahdollistuu ja uskossa oma kykymme olla oman elämämme aktiivisia toimijoita vahvistuu: voimme uskon, toivon ja rakkauden kolminaisuudessa olla toisaalta ajautumatta vain toivon varaan ja toisaalta lamaantumatta epätoivoon, ja sen sijaan löytää tarvitsevuutemme ja yhteyden myötä epätoivonkin hetkillä takaisin toivon lähteille, toipua elämäämme koettelevista kärsimyksistä ja jopa kasvaa kriisien jälkeen.

Continue reading

On puhuttava siitä mistä vaikenemme

Millaisia näköaloja erilaisille oireiluille ja sairauksille saamme, jos uskaltaudumme katsomaan yksilön sairautta oirehtimisena esimerkiksi perheen, koulun- tai työyhteisön ongelmiin? Jos nöyrrymmekin omasta kaikkitietäväisyydestämme ja suostumme hiljentymään ongelmien ratkaisemattomuuden ja elämän mysteerisyyden edessä, jossa emme voikaan pitää kaikkia sen lankoja käsissämme? Jos emme jätäkään sairastunutta yksilöä yksin, vaan rohkenemmekin pysähtyä kysymään mitä hänen sairautensa kutsuu meitä kuulemaan? Mitä tapahtuisi, jos omassa yhteisössämme sairastuneen kohdalla kohtaisimme ohittamatta kysymyksen: Miksi tämä ihminen ei voi olla terve meidän keskuudessamme?

Continue reading

Järki ja tunteet

Tunteet tuntuvat olevan meille aikuisille usein aika vaikeita. Tuntuu olevan aika tyypillistä määritellä itsensä joko tunne- tai järki-ihmiseksi. Siihen vaikuttaa liittyvän aika vahvasti myös ajatus siitä, että aikuisuus ja järki-ihmisyys korreloisivat positiivisesti keskenään: mitä järkikeskeisempi olen, sitä aikuismaisempi olen. Kuitenkin on niin, että aikuisuuteen kuuluu oleellisena osana tunteet ja niiden asianmukainen säätely. Aina silloin kun tunteet jotenkin lyövät yli, on kysymys hallitsemattomasta lapsen tunteesta. Omia tunnereaktioitaan siis kannattaa tutkia ns. järki-ihmisenkin, sillä se mitä emme itsessämme itse tunnista voi kuitenkin näyttäytyä toisille hyvinkin tunnistettavana.

Continue reading

Läheisriippuvuus

Onko sinua lohdutettu syyllistämällä?

Mitä vähemmän saamme kokemuksia siitä, että meidän kärsimystämme ei arvoteta tai verrata muihin, sitä enemmän todennäköisesti eristämme itseämme kärsimyksemme äärellä. Tämä on ongelma inhimillisemmän elämän kannalta: Syyllisyydellä lohduttaminen vahvistaa illuusiota oikeasta ja väärästä kärsimyksestä ja samalla meille suomalaisille niin kovin tutun tuntuista yksinpärjäämisen ja ”hammasta purren vaikka läpi harmaan kiven” eetosta. Samalla sovitamme kulttuurista rimaa siihen, minkä ylittäviä asioita voimme liittää kärsimyksen yhteyteen.

Continue reading

Empatia rakentaa välillemme sillan jolla voimme kohdata

Toista kohtaan kokemamme empatia on sitä mahdollisempaa mitä tutumpaa empatia itsellemme on. Kokiessamme empatiaa oma kokemuksemme omasta maisemastamme validoituu saadessamme sitä toiselle jakaessammekin säilyttää sen sellaisena kuin sen koemme – ilman arvottamista, kyseenalaistamista tai painetta ajatella tai tuntea toisin.

Continue reading

© Lupa Olla, 2021. Webdesign MI Suunnittelu.